Liity jäseneksi!
70

jäsentä työllistynyt tai
edennyt opintoihin.


Tule tutustumaan ja liity jäseneksi!

Uutiset, Pönkkä

11.05.2016

Klubitalojen toiminnasta miljoonien vuotuiset säästöt mielenterveystyöhön

Klubitalotoiminta on yksi tuloksellisiksi osoitetuista avohuollon mielenterveyspalveluista. Suomessa valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot hyötyvät jo nyt mielenterveyskuntoutujien 25 Klubitalon toiminnasta noin 10–11 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty syntyy mm. kuntoutujajäsenten sairaala- ja muiden palvelujen vähenevästä käytöstä. Arvio perustuu vastaavasta toiminnasta Ruotsissa tehtyihin laskelmiin, mutta samankaltaisiin tuloksiin on päästy myös aiemmin Vates-säätiössä tehdyissä selvityksissä.

Nämä tulokset ja muut Suomen mielenterveyspolitiikkaa koskevat ehdotukset käyvät ilmi Suomen Klubitalot ry:n julkaisemasta klubitalotoiminnan 20-vuotisjuhlakirjasta ”Mieleni minun tekevi”, jonka julkistaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula keskiviikkona 11.5.2016 Lahden Klubitalon 15-vuotisjuhlan yhteydessä.

Suomessa osallistuu klubitalotoimintaan noin 3000 aktiivijäsentä. Kirja esittelee ensimmäistä kertaa kattavasti toimintaa jäsenkokemusten, omaisten ja muiden sidosryhmien näkökulmasta sekä lukuisten arviointitutkimusten valossa. Suomessa toimii 25 Klubitaloa, joiden määrä aiotaan lisätä maan kattavaksi seudullisten Klubitalojen verkostoksi vuoteen 2025 mennessä.

- Yhdessä muiden tehostettujen avohoidon mielenterveyspalvelujen kanssa klubitalotoiminta alentaa merkittävästi psykiatrisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lisäksi toiminta parantaa mielen sairauksista kuntoutuvien henkilöiden ja heidän läheistensä kokemaa palvelujen laatua, sanoo kirjan toimittaja, sosiaali- ja terveys-politiikan asiantuntija Esko Hänninen.

- Koko maassa uudistettavat mielenterveyspalvelut tukisivat pääministeri Juha Sipilän hallituksen ”tuottavuus-loikan” toteuttamista, mutta se edellyttää määrätietoisesti johdettua psykiatrisen terveydenhuollon muutosta sairaalakeskeisistä hoitokäytännöistä kuntoutujien tarpeet kattavaan avohoito- ja yhteisökeskeiseen palvelurakenteeseen, vaatii Esko Hänninen.

Säästöjen toteutumisen ehtona on, että tulevat itsehallintomaakunnat ja SOTE-alueet päättävät käynnistää psykiatristen palvelukäytäntöjen uudistamisen. Toisena ehtona on, että psykiatrisen sairaalahoidon vähentämisestä johtuvat säästöt kohdennetaan avohoito- ja yhteisökeskeisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen.

- Päättäjät eivät saisi toistaa 1990-luvun alun lamavuosien virhettä, jossa mielisairaaloiden lakkauttamisesta kertyneet säästöt käytettiin sairaanhoitopiireissä muun erikoissairaanhoidon kehittämiseen, huomauttaa Hänninen.

- Tutkimuksen mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden henkilöiden psykiatrisen sairaalahoidon käyttö ja kustannukset alenivat seuranta-aikana keskimäärin 75 prosenttia verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen vertailujaksoon. Pelkästään avohoidon mielenterveyspalveluja käyttäneiden jäsenten avopalvelujen käyttö väheni neljänneksen. Lisäksi avohoitoryhmän kustannukset alenivat keskimäärin 38 prosenttia seuranta-aikana, listaa Hänninen.

OECD suositteli vuonna 2014 mielenterveyspolitiikan arviointiraportissaan, että Suomessa tulisi tehostaa siirtymistä sairaalakeskeisestä avohoito- ja yhteisökeskeiseen toimintaan. Vaikka Suomessa on ollut voimassa 1990-luvun alusta lähtien laki, joka velvoitti järjestämään mielenterveyspalvelut ensisijaisesti avohoitona, yhä vielä mielenterveyspalveluiden resursseista keskimäärin 75 prosenttia on sitoutunut psykiatriseen sairaalahoitoon.

Siirry julkaisuun Mieleni minun tekevi (osoite: http://www.suomenklubitalot.fi/?page_id=432).

Klubitalotoiminta jalkautui Suomeen 20 vuotta sitten Vates-säätiön hankkeena. Vates edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työllistymistä. www.vates.fi

Takaisin